Orgaaninen kemia

Proteiinit 

Proteiinit ovat suuria molekyylejä, jotka koostuvat aminohaposta. Aminohapot liittyvät toisiinsa peptidisidoksin proteiinisynteesissä NDA ohjeen mukaan. Yksinkertaisin proteiinin muoto on primaarinen. Siinä aminohapot ovat vasta suorana ketjuna.
   Sekundääri rakenteessa aminohappoketju on kiertyneenä. Tertiäärirakenteessa taas kiertynyt aminohappoketju on vielä pakkautunut tiiviimmäksi kolmiulotteiseksi rakenteeksi erilaisten sidosten avulla. Tämä proteiinin muoto on se, jossa se voi toimia siten kun sen on tarkoitettu.
   Kvaternaari rakenne on sellainen, jossa on yhdessä useampi sekundäärirakenteinen proteiini.


   http://www.eskoppi.fi/mod/book/view.php?id=6884&chapterid=3227
http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/valkuaisaineet/2/

Hiilihydraatit

Hiilihydraatit koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Kasvit pystyvät tuottamaan hiilihydraatteja yhteyttämisessä. Hiilihydraatit jaetaan rymiin  sen mukaan montako sokeria niissä on. Monosakkarideissa on yksi sokerimolekyyli esim. glukoosi ja fruktoosi.
Disakkaredeissa on kaksi sokerimolekyyliä jotka ovat liittyneet toisiinsa kondensaatioreaktiolla. Sokerimolekyylien välillä on siis happisilta. Useamman kuin kaksi sokerimolekyyliä sisältäviä hiilihydraatteja kutsutaan polysakkarideiksi.
Polysakkarideissa voi olla yhteen liittyneinä jopa tuhansia monosakkarideja. Polysakkarideisa tärkeimpiä ovat selluloosa ja tärkkelys. Näiden kahden hiilihydraatin sitoutumistapa on erinlainen, sillä selluloosassa glykoosit ovat pitkänä ketjuna, kun taas tärkkelys on haarautunut.

http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/sokeri.html

Rasvat

Biokemiassa ja biologiassa rasvat luokitellaan lipidien ryhmään. Lipidit ovat veteen liukenemattomia poolittomia yhdisteitä. Rasvojen lisäksi lipideihin kuuluvat mm. fosfolipidit (rasvaa muistuttavat yhdisteet, joissa rasvahappojen rinnalla on fosforihapon estereitä), terpeenit (esim. mäntyöljyn pineeni ja sitruunan limoneeni) ja steroidit (esim. testosteroni ja kolesteroli). Kookkaat lipidit ovat tärkeitä mm. solukalvojen muodostajina. Rasvojen sisältämät rasvahapot jaetaan tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin, joita on sekä kertatyydyttymättömiä että monityydyttymättömiä. Rasvahapon tyydyttyneisyysaste riippuu sen sisältämien kaksoissidosten lukumäärästä. Koska kaksoissidos on jäykkä, kaksoissidoksen hiiliatomeihin sitoutuneet vetyatomit voivat olla rasvahapoissa cis- tai trans-asemassa. Luonnon rasvoissa cis-muodost ovat vallitsevia. Ravintorasvoina polytyydyttymättömät cis-rasvahappoja sisältävät rasvat ovat arvokkaita, mutta trans-muodoilla ei ole samaa merkitystä vaan ne ovat jokseenkin samanarvoisia tyydyttyneiden rasvahappojen kanssa.